Kohti tasapainoista, hyvinvoivaa yhteiskuntaa

Maailma on monella tapaa murroksessa juuri nyt. Vaikka monesti tuntuu, että olemme vain suurempien tapahtumien ja toimijoiden heittopusseina, me todella voimme vaikuttaa siihen, kuinka yhteiskuntamme tulevaisuudessa rakentuu. Luonnonvarakeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat Sitran rahoittamassa 2024 valmistuneessa selvityksessä tarkastelleet pohjoismaista tutkimusta luonnon terveysvaikutuksista ja niiden taloudellisista merkityksistä yhteiskunnallemme. Selvitys tiivistää tutkimukseen pohjautuvan näytön luontoympäristöjen vaikutuksista kansanterveyden keskeisiin tekijöihin, kuten mielenterveyteen, sydän- ja verisuoniterveyteen sekä astmaan ja allergiaan. Tässä kirjoituksessa haluan nostaa esiin näkökulmia tuosta selvityksestä.

Kuvittele yhteiskunta, jossa hyvinvointia tuetaan jo ennen kuin voimat ehtyvät. Yhteiskunta, jossa terveyttä vaalitaan aidosti ajoissa ja pitkäjänteisesti. Tähän suuntaan sosiaali- ja terveyssektorilla olisi tutkimustenkin mukaan syytä siirtyä. Pois epätasapainosta sairauksien hoidon ja ennaltaehkäisyn painottamisen välillä. Kaikki terveys ja hyvinvointi ei synny betonilla, asfaltilla ja steriileissä ympäristöissä, vaikka niillekin on tärkeä paikkansa.

Tutkimus osoittaa yhä vahvemmin, että luontokontakti tukee sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä. Pienikin luonnon huomioiminen osana hoitoa, joko ammattilaisen kanssa tai osana omahoitoa voi olla alku suuremmalle muutokselle. Silti luonnon terveyshyödyt ovat edelleen räikeästi alihyödynnetty voimavara terveyden ja hyvinvoinnin kentällä. Muutos alkaa tietoisuudesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ymmärrystä luontoterveydestä olisi tärkeää vahvistaa. Kun ammattilainen tunnistaa luonnon merkityksen, hän voi paitsi lisätä työhönsä elementtejä luonnosta, myös rohkaista asiakkaita luontoliikkumiseen ja luontokontakteihin osana arkea ja omahoitoa. Tähän tarvitsemme täydennyskoulutusta ja osaavia kouluttajia.

Kaiken tämän tueksi LuKe ja THL ovat raportissaan esittäneet kansallisen luontoterveysohjelman perustamista. Ohjelman tavoitteena olisi tuoda luonnon terveyshyödyt osaksi ihmisten arkea ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa, vähentää kansansairauksien taakkaa ja vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Jos luonnon terveysvaikutukset otettaisiin laajasti hyötykäyttöön ihmisten arjessa ja osana terveydenhuoltoa, Suomi voisi hillitä kansantaudeista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia tämän selvityksen mukaan satojen miljoonien eurojen edestä. Alueelliset esimerkit kuten mm. Lahden seudun Luontoaskel terveyteen-ohjelma osoittavat, että tämä muutos todella on mahdollinen, kun suunta on yhteinen.

Luonto osaksi arkea ja hoitoa

Luontoympäristöjen hyödyt tulisi kytkeä näkyvästi hoitosuosituksiin, hoitopolkuihin ja digitaalisiin palveluihin. Kun omahoito-ohjeet sisältävät konkreettisia ja saavutettavia keinoja sisällyttää luontoa omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen, syntyy silta tutkimustiedon ja arjen välille. Samalla on tärkeää tunnistaa myös mahdolliset riskit ja tarjota turvallista tietoa luonnossa liikkumisesta ja oman luontosuhteen vahvistamisesta.

Erityisen tärkeää olisi pohtia, kuinka voimme tuoda luonnon osaksi hoivaympäristöjä. Säännöllinen ulkoilmassa oleilu ja luontokontakti tukevat toimintakykyä, mielialaa ja osallisuuden kokemusta kaikenikäisillä ja -kuntoisilla. Hyvinvointialueilla luontoterveyteen liittyvä tiedottaminen ja neuvonta voisivat löytää tiensä osaksi laajempia palvelukokonaisuuksia, myös digitaalisten alustojen kautta. Uudet alustat, joihin kootaan luontoaiheisia hyvinvointipalveluja, avaavatkin uusia mahdollisuuksia matalan kynnyksen tukeen sekä yksityisillä että julkisilla toimijoilla.

Meillä Suomessa luonto on osa arkiympäristöämme ja perusoikeuksiamme. Jotta sen hyödyt tavoittavat ihmisten arjen, luonnon on oltava lähellä ja onneksi näin usein onkin. Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa lähiluonnon käyttö tukee lasten oppimista, keskittymistä ja hyvinvointia. Luonnossa leikkiminen ja liikkuminen vahvistavat luontosuhdetta, joka kantaa läpi elämän. Työelämässä luonto voi toimia vastapainona kuormitukselle. Luontokävely tauon aikana tai vihreä näkymä työpäivän keskellä voi palauttaa hämmästyttävällä tavalla. Luonto rauhoittaa ja lisää keskittymiskykyä. Lisäksi luonnon sisällyttäminen työntekijöiden arkeen on harvoin kustannuksiltaan työnantajan saavuttamattomissa.

Kaukonäköistä suunnittelua myös kaavoituksen ja talouden näkökulmista

Laajemmassa mittakaavassa yhteiskunnassamme myös kaavoituksella ja rakentamisella on ratkaiseva merkitys. Luontoalueiden laatu, koko ja saavutettavuus vaikuttavat suoraan terveyteen ja myös ilmastokestävyyteen. Tarvitsemme suunnittelua, joka säästää olemassa olevia luontoympäristöjä, parantaa niiden laatua ja kutsuu ihmisiä käyttämään niitä. Tämä edellyttää sektorien välistä yhteistyötä ja erilaisten asukasryhmien näkökulmien huomioimista myös päättäjätasolla.

Luontoa ei tulisi nähdä erillisenä lisänä hyvinvointiin, vaan perustana, jolle kaikki hyvinvointi rakentuu. Kun annamme sille tilaa päätöksenteossa, palveluissa ja arjessa, rakennamme samalla kestävää hyvinvointia. Luontoympäristöjen terveyshyödyillä on siis merkittävä potentiaali liiketoiminnassa ja innovaatioissa. Esimerkiksi Terveys- ja hyvinvointipalvelut, työterveys ja digitaaliset sovellukset voivat hyödyntää uusinta tutkimustietoa ja kehittää ratkaisuja, jotka tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät sairastumista. Jos luonto integroidaan osaksi palveluja harkitusti ja tutkittuun tietoon nojaten, sen arvo voidaan nähdä paitsi yksilöiden hyvinvoinnin, myös talouden näkökulmasta.

Tärkeintä mielestäni kaikessa on tasapaino ja tarkoituksenmukaisuus. Luonnon ja rakennetun ympäristön, steriilin sairaalaympäristön ja metsän rikkaan mikrobiston, strukturoidun ja vapaan olemisen välillä. Ihminen on kokonaisuus, joka tarvitsee joskus ääripäitä tasapainonsa (hyvinvointinsa) saavuttamiseksi, mutta usein toimivin totuus löytyy keskivaiheilta. Kokonaiskuvan ymmärtäminen tasapainon löytymiseksi on nähdäkseni avain totuuteen tässäkin.

Kirjoittanut

Satu Säilä

Luontoterapeutti, sertifioitu, SLY ®

Kasvatustieteen maisteri (KM), yleinen kasvatustiede

Lähde

Tyrväinen, L., Halonen, J.I., Pasanen, T., Ojala, A., Täubel, M., Kivelä, S., Leskelä, A.-R., Pennanen, P., Manninen, J., Sinkkonen, A., Haahtela, T., Haveri, H., Grotenfelt-Enegren, M., Lankia, T. & Neuvonen, M. 2024. Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2024. Luonnonvarakeskus. Helsinki.