Luonnon hyvinvointivaikutukset – miten luonto tukee terveyttä ja mielen hyvinvointia

Luonto kuuntelee, vaikka emme sanoisi sanaakaan. Se tarjoaa meille paikan hengähtää, palautua ja löytää yhteyden sekä itseemme että ympäröivään maailmaan.

Itselleni luonnon hyvinvointivaikutukset ovat riisutuimmillaan tahdosta riippumattomien sisäisten toimintojeni hakeutumista tasapainoon ympäröivän kanssa. Yhteys luontoon tasapainottaa automaattisesti oman järjestelmäni ja tuossa yhteydessä oma epätäydellisyyteni on täydellinen osa kokonaisuutta.

Tutkimukset ovat tuoneet näkyväksi sen, minkä moni meistä on vaistonnut ja mitä perinnetietokin on meille kertonut. Luonnossa oleminen tukee sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointiamme monin eri tavoin.

Luonnon hyvinvointivaikutukset tutkitusti

Tänä päivänä on saatavilla tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista yksittäisten tutkimusten lisäksi myös useista metatutkimuksista, joiden pohjana on käytetty satoja yksittäisiä tutkimuksia. Voidaan siis ajatella, että ala on jo tavoittanut tieteellisesti vakaan pohjan. Tutkijat puhuvat “vihreästä lääkkeestä”, jota on saatavilla ilman reseptiä, kaikkialla ympärillämme.

Tärkeimpiin ja toistetuimpiin luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksiin kuuluvat syystäkin seuraavat aiheet:

• Jo lyhytkin oleskelu luonnossa (10–20 min.) voi laskea stressihormonien määrää, alentaa verenpainetta ja kohentaa mielialaa.

• Luonnossa oleilu lisää liikunnan määrää.

• Luonnon äänet, tuoksut ja maisemat herättävät meissä rauhaa ja yhteyden tunnetta, joka on osa ihmisen biologista perintöä.

• Sitran, LuKe:n ja THL:n selvityksen mukaan luonnon hyvinvointivaikutuksien huomioiminen voisi vähentää kroonisten sairauksien kustannuksia Suomessa arviolta jopa satojen miljoonien eurojen edestä. Erityisesti mielenterveyden haasteet, tyypin 2 diabetes ja astma ovat sairauksia, joissa luonnon läheisyys voivat ennaltaehkäistä oireita.

Luonnon terveysvaikutukset keholle

Luonnossa oleilu tukee liikkumista ja asettaa kehon luonnolliseen rasitukseen. Luonnossa liikkuminen voi tuntua helpommalta ja vähemmän rasittavalta, sillä se ottaa huomioon ihmisen kokonaisuutena. Kun mieli ymmärtää, että tämän ylämäen jälkeen olemme lähempänä levähdyspaikkaa tai polun päätepistettä, kehon rasitus on ikään kuin perusteltua. Sisäliikunnassa ei välttämättä aina ole näin. Kehon näkökulmasta luonto vaikuttaa esimerkiksi seuraavin tavoin:

• Luonnossa liikkuminen aktivoi kehoa lempeällä tavalla. Kävely epätasaisella polulla kehittää tasapainoa ja lihaksia eri tavalla kuin tasaisella alustalla. Metsässä tai rannalla liikkuminen voi olla myös vähemmän kuormittavaa nivelille kuin liikkuminen kovalla asfaltilla.

• Luonnossa vietetty aika tukee immuunijärjestelmää. Metsän monimuotoinen mikrobisto vahvistaa vastustuskykyämme.

• Suomessa tehty tutkimus osoittaa, että ihmiset, jotka käyvät säännöllisesti puistoissa, metsissä tai rannoilla, käyttävät vähemmän verenpaine-, astma- ja masennuslääkkeitä kuin ne, jotka vain näkevät vihreyden ikkunastaan.

Vaikka jo pelkkä luontomaisema voi vaikuttaa myönteisesti etenkin mielen hyvinvointiin, luonnon terveysvaikutukset keholle tulevat esiin varsinaisesti vasta silloin, kun luonto tulee konkreettiseksi osaksi arkea.

Luonnon vaikutus mielenterveyteen

Luonto toimii kuin peili, joka antaa meille luvan pysähtyä ja olla juuri sellaisia kuin tässä hetkessä olemme. Luonnossa epätäydellisyys on täydellistä. Tutkimusten mukaan luonnossa oleskelu voi

• Vähentää ahdistusta

• Parantaa keskittymiskykyä

• Tukee palautumista uupumuksesta

• Erityisesti vihreät maisemat rauhoittavat hermostoa ja auttavat tunteiden säätelyssä

• Tukee ongelmanratkaisukykyä ja luovuutta

• Omien asioiden asettuminen mittasuhteisiin ympäröivän kanssa luonnollisesti

Helsingin yliopiston NATUREWELL-hankkeessa on selvitetty, miten nuoret hyötyvät luonnossa olemisesta. Tulokset kertovat, että luonnossa liikkuminen

• Tukee nuorten mielenterveyttä

• Vähentää stressiä

• Auttaa jaksamaan arjessa

Etenkin nuorten kohdalla nämä tulokset olisi tärkeää huomioida, kun pohdimme tulevaisuuden hyvinvointia ja nuorten kokemia haasteita jaksamisen suhteen. Luonnolla on vaikutusta mielenterveyteen monella tasolla. Se on vaikuttava ja myös erityisen edullinen tapa tukea mielen hyvinvointia kaiken ikäisillä.

Metsän terveysvaikutukset – miksi juuri metsä rauhoittaa?

Metsällä on erityinen kyky tyynnyttää meitä kokonaisuutena, kehona ja mielenä, unohtamatta henkistä ulottuvuutta kauneuden ja lumoutumisen kautta. Jo pelkkä vihreän sävyjen näkeminen aktivoi parasympaattista hermostoa, joka rauhoittaa sykettä ja hengitystä. Metsän tuoksut – esimerkiksi männyn ja kuusen erittämät yhdisteet vaikuttavat stressihormonien tuotantoon ja tukevat immuunijärjestelmäämme. Lisäksi metsä on usein hiljainen ja turvallinen ympäristö, jossa äänimaisema koostuu luonnollisista äänistä kuten tuulen huminasta tai veden ja lintujen äänistä. Tämä äänimaailma on myös tutkitusti palauttavampi kuin kaupungin melu. Suomalaiset kokevat metsän erityisen palauttavaksi ympäristöksi. Metsäkävelyt laskevat stressiä ja rauhoittavat sykettä. Metsä tarjoaa meille paikan, jossa voimme kokea olevamme osa luontoa, metsän terveysvaikutukset koetaan yhteydessä ympäröivään.

Luonto osana hyvinvointia arjessa

Luonto on voimavara, joka on läsnä arjessamme, usein lähempänä kuin huomaammekaan. Jo muutaman minuutin pysähdys puun juurella, kävely lähimetsässä tai ikkunoiden avaaminen luonnon äänille voi lisätä hyvinvointia. Luonto kutsuu meidät ilman ponnistelua, tahdosta riippumatta takaisin yhteyteen, jonka olemme aina tunteneet.

Luonto kannattelee jo itsessään terveyttä ja hyvinvointia, mutta yhä enenevästi olemme ymmärtäneet ottaa luontoa mukaan myös auttamistyön eri muotoihin. Erilaiset luonto- ja eläinavusteiset palvelut ovat tulleet mahdollistamaan ihmisten toipumista ja elpymistä luonnon kannattelemana. Ymmärrämme yhä selkeämmin loogisen yhteyden luontoon, olemmehan osa sitä. Eristäytyneenä emme voi hyvin.

Anna luonnon tulla osaksi omaa arkeasi: pysähdy hetkeksi hengittämään ulkona, huomaa vuodenaikojen vaihtelu ja anna luonnon muistuttaa, että palautuminen ja tasapaino ovat sinulle mahdollisia ja luonnollisia asioita tässä, nyt ja aina.

Kirjoittanut

Satu Säilä

Luontoterapeutti, sertifioitu, SLY ®

Kasvatustieteen maisteri (KM), yleinen kasvatustiede

Lähteet ja lisälukemista

• Alvarsson, J. J., Nilsson, M. E. & Benfield, J. A. (2010). Listening to nature sounds reduces stress more than listening to noise. International Journal of Environmental Research and Public Health, 7(3), 1036–1046. Lue tutkimus

• Bratman, G. N., Hamilton, J. P. & Daily, G. C. (2015). The impacts of nature experience on human cognitive function and mental health. Annals of the New York Academy of Sciences, 1249(1), 118–136. Lue tutkimus

• Hanski, I., von Hertzen, L., Fyhrquist, N., Koskinen, K., Torppa, K., Laatikainen, T., ym. (2012). Environmental biodiversity, human microbiota, and allergy are interrelated. Proceedings of the National Academy of Sciences, 109(21), 8334–8339. Lue tutkimus

• Kaipainen, S. (2021). Nuorten luonnossa virkistäytyminen ja sen vaikutukset hyvinvointiin. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto. Lue tutkielma

• Kaplan, R. & Kaplan, S. (1989). The experience of nature: A psychological perspective. Cambridge University Press.

• Kolster, A., Rinne, A., Salonen, T. & Tyrväinen, L. (2023). Targeted health promotion with guided nature walks or exercise-based interventions: A field study in primary care. Frontiers in Public Health, 11, 1208858. Lue tutkimus

• Li, Q. (2010). Effect of forest bathing trips on human immune function. Environmental Health and Preventive Medicine, 15(1), 9–17. Lue tutkimus

• Luke & THL & Sitra. (2024). Luonnonläheisyyden vaikutus kroonisten sairauksien ehkäisyssä Suomessa. Sitra. Lue raportti

• Metsähallitus Luontopalvelut & Eräpalvelut. (2017). Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen – Terveys ja hyvinvointi 2025 -ohjelma. Metsähallitus. Lue julkaisu

• Pasanen, T. P., White, M. P., Wheeler, B. W. & Tyrväinen, L. (2023). Urban green space and mental health among people living alone: A cross-sectional study in Finland. Environmental Research, 228, 115741. Lue tutkimus

• Twohig-Bennett, C. & Jones, A. (2018). The health benefits of the great outdoors: A systematic review and meta-analysis of greenspace exposure and health outcomes. Environmental Research, 166, 628–637. Lue tutkimus

• Tyrväinen, L. (2019). Health and well-being from forests – experience from Finnish research. International Journal of Environmental Research and Public Health, 16(13), 2411. Lue tutkimus